Urjalankylän koulu

Immalan talo, jossa Urjalan koulutoimi aloitettiin 1858 tieltä päin kuvatuna (Kuvan omistaa Pertti Toivonen.)	Immalan talo sisäpihalta.(Kuvan omistaa Pertti Toivonen.)
Koulutoimen 100-vuotsijuhla 1958. (Kuvan omistaa Pertti Toivonen.)	Juho Selvenius, ensimmäinen opettaja.
Muistolaatan paljastus Mauno Tuominen 1958. Airueina Kerttu Kivimäki ja Heikki Riitaoja.Kuva Urjalan Sanomista	Seppeleenlasku 1958 Urjalan kirkkojen muistomerkillä. Kuva Urjalan Sanomista

Urjalan koulutoimi alkoi Urjalankylässä kansakoulua edeltävänä pitäjänkouluna todennäköisesti 1.2.1858. Kun kansakouluksi 1867 muuttunut poikakoulu ja 1.9.1897 aloittanut tyttökoulu muutettiin Laukeelaan jäi Urjalankylä ilman koulua. Eri vaiheiden jälkeen kylään perustettiin kansakoulu 1896 ja koulu aloitti syksyllä 1897 ja sai oman koulutalon syksyllä 1898.

Immalan talo, jossa Urjalan ensimmäinen koului aloitti toimintansa purettiin 1965. Talon seinään koulutoimen satavuotisjuhlissa kiinnitetty laatta kiinnitettiin talon paikalla olevan peruskiveen. Laatassa on teksti:"Tällä paikalla aloitettiin koulutoimi Urjalassa 1858."

Kuntakokous 25.10.1896 § 12 Urjalankylän koulun johtokunnan valinta
Johan Astala, Johan Kantala, Viktor Simola, Kalle Yntälä, Santeri Hiukkanen,
Kalle Jallinoja.
Kuntakokous 25.10.1896 § 13 Urjalankylän koulun rakennustoimikunnan valinta
Rakennustoimikuntaan valittiin koulun johtokunta sekä lisäksi Berndt Pouru, Emil Karo, Frans Uotila, Santeri Helin.
Kuntakokous 28.2.1897 § 2 Urjalankylän koulun rakentamisesta
- koulua varten oli ostettu pappilan vanhan päärakennuksen keskuosa
- koulun rakennustoimikunta oli pyytänyt Johan Astalaa tekemään piirustukset koulun päärakennusta varten siten, että pappilan rakennukseen lisätään 2 huonetta toiseen päähän, ja jotka piirustukset jätettiin kuntakokouksen tarkastettavaksi.
- kuntakokous hyväksyi Astalan tekemät piirustukset



Kansanopetus ennen kansakoulua

Kansanopetus sai alkunsa kirkon tarpeista erityisesti Gezelius-piispojen ajasta. Ensi lukemisen opetus annettiin kanttorien tehtäväksi. He saivat käyttää apunaan "sukkelia poikia".

Vuoden 1686 kirkkolaissa kansanopetus tuli pappien velvollisuudeksi. Piispat valvoivat tätä ja niinpä Juhana Gezeliuskin teki Urjalaan peräti neljä tarkastusmatkaa. Urjalassa oli 1600-luvun lopussa hyvin lukutaitoinen lukkari Johannes Vellenius, josta kaavailtiin jo eräänlaista kiertokoulunopettajaakin, mutta ankarat katovuodet siirsivät hanketta siihen asti, "kun Jumala suo meille paremmat ajat".

1600-luvulla lukutaitoisia voitiin laskea kymmenissä. 1721 saatiin luvuksi 200 ja 1729 370. Seuraavalla vuosikymmenellä opetuksesta vastasi unilukkari ja "raihnas teini" Tuomas Mikonpoika Kampparilta. Myös lukuseteleiden käyttöä tehostettiin. Rippikoulu vakiintui 1700-luvun lopulla merkittäväksi opetuksen ja osaamisen mittariksi.

1762 kuninkaallinen asetus oli määrännyt pitäjiin otettavaksi lastenopettajia. Urjalassa ei kuitenkaan ryhdytty toimeen Akaan kirkkoherran Mennanderin pontevista pyrkimyksistä huolimatta. Pitäjämme uusi kirkkoherra Elfenberg vauhditti asiaa järjestämällä kirkonkokouksissa kuulusteluja. "Ken ei selvinnyt, sai jalkapuuta, ellei jatkoaikakaan antanut tulosta." Vuodesta 1817 alettiin valvoa, että muista seurakunnista tulleet palkolliset osasivat lukea ja että heillä oli todistus kristinopintaidosta.

Vuosisadan alkupuolella syntyivät kansakoulun edeltäjinä pidetyt Ahlmanin koulut Messukylässä Tampereella. Myös Urjalassa oli samansuuntaisia pyrkimyksiä. Furuhjelmin lahjoitusrahaston turvin voitiin edistää köyhäin kansanopetusta.

Ratkaisevaa oli kuitenkin kirkkoherra Hällforsin pitäjänkokouksessa 3.8.1845 tekemä esitys, jonka mukaan lainamakasiinin rahastosta erotettaisiin rahasto, jonka koroilla palkattaisiin seurakuntaan lastenopettajia. Lainajyvästön alkuperäinen tarkoitus säilyisi, mutta varaston ylärajaksi tuli 1000 tynnyriä ja tästä ylimenevä vilja tuottaisi uuden rahaston. Viranomaisten lupa saatiin seuraavana vuonna, mutta ensin oli odoteltava korkovarojen kertymistä.

Vuonna 1855 viljaa oli myyty 2712 hopearuplan edestä. Todettiin, että opettajan palkka 120-150 ruplaa oli turvattu noin vuodeksi. Koulu tarvitsi talon ja ajateltiin, että ostetaan talo, jonka tuotto korvaa opettajan palkan. Pitäjäläiset lupasivat innostuksissaan rakentaa koulun ja ylläpitää opettajan asunnon, jos ostopuuha kariutuisi.

Juho Maunula, Juho Uotila ja Juho Iso- Kassari muodostivat toimikunnan, joka 11.2.1856 osti 3000 ruplalla Urjalankylästä kolmanneksen Immalan tilaa. Nuutajärven omistaja, jolla ennestään oli puolet Immalasta, tarjosi maista saman hinnan kuin siitä oli maksettu, mutta tontti ja rakennukset jäivät kaupan ulkopuolelle.

Pitäjänkoulu aloitti 1858

Koulua kunnostettiin ja samoin opettajalle asunto. Koulu aloitti ilmeisesti toimintansa 1. helmikuuta 1858, jolloin 30 lasta aloitti aherruksensa. Urjalan pitäjänkoulu alkoi kolmantena maalaispitäjänä Suomessa ja tiettävästi ensimmäisen Suomessa myös tytöt olivat mukana.

Seuraavana syksynä palkattiin ensimmäiset kulmakuntaopettajat neljän ruistynnyrin vuosipalkalla eri osiin pitäjää. Vuonna 1860 pitäjänkraatari Emanuel Ekman palkattiin opettajaksi Menosten lisäksi Nuutajärven, Matkun, Köllin ja Raitoon kulmille

Vuoden 1866 kansakouluasetus merkitsi sysäystä kouluolojen uudelleen järjestelyille. Urjalan pitäjänkoulussa oli hyvin oppilaita, lähinnä varakkaimpien talojen jälkikasvua. Myös katovuodet vaikuttivat. Joskus opetus oli ajastaan jäljessä, mutta toimipa koulu välillä eräänlaisena täysihoitolana, kun oppilaat saivat lämpimän keiton kerran päivässä.

Tytöt kouluun 1867

Immalan koulusta tuli valtionapua nauttiva kunnallinen kansakoulu 1867. Tyttökoulu aloitti Urjalankylän Häihälässä 15.9.1867. Vihkiäisissä oli läsnä itse Uno Cygnaeus ja olihan kouluhallinnon esimies senaattori Harald Viktor Furuhjelmkin paikalla. Ensimmäiset kunnalliset opettajat olivat Johan Selvenius ja Hilma Lindström, molemmat Jyväskylän kasvatteja.

Kiertokoulujärjestelmä toimi vuoteen 1922 asti jolloin siirryttiin alakoulujärjestelmään, missä laajemmin missä supistetussa muodossa.

Uuteen kirkonkylään, Laukeelaan, tyttö- ja poikakoulu siirtyivät 1878. Nuutajärvellä aloitti 1883 yksityinen koulu, joka oli kaksikielinen.

Historia kertoo myös, että koulujen perustamista haluttiin eri puolille pitäjää ja hankkeista syntyi kiistoja. Jos joku ei puoltanut toisten hanketta, pistettiin hanttiin toistenkin hankkeita. Honkolaan tuli koulu 1892. Tässä koulussahan Väinö Linna aikanaan sai innostuksen lukemiseen. Kärkipäässä olivat Kokon Saviniemen koulu, Urjalankylän koulu, Matku ja Välkkilä.

Piirijako 1899

Piirijakoasetuksen pohjalta hyväksyttiin 28.12.1899 kunnan jako neljääntoista piiriin, joissa osassa oli jo koulu ja osaan perustettiin koulu. Mainittakoon, että koulukokemukset olivat ilmeisesti Emil Maunulallekin niin hyviä vuodesta 1858 alkaen, että hän aikanaan lahjoitti tontin Menosten koululle. Samalla tavalla monissa kyläkunnassa ovat asukkaat olleet aktiivisia koulun aikaansaamisessa.

Vuosisadan viimeisessä kokouksessaan päätti Urjalan kuntakokous jakaa Urjalan neljääntoista piiriin, jotka olivat:
1. Laukeelan piiri, jossa oli kaksiopettajainen koulu.
2. Huhdin piiri, joka sai koulun 1900
3. Välkkilän piiri, jossa oli koulu
4. Saviniemen piiri, jossa oli koulu
5. Matkun-Köllin piiri, sai koulun 1905
6. Menosten piiri, joka sai koulun 1903
7. Nuutajärven piiri, jossa oli tehtaan yksityinen koulu
8. Nuutajärven torpparikulman piiri, Touru sai koulun 1909
9. Haritun-Puolimatkan piiri, koulu Hollon kulmalle 1902 ja Harittuun 1914
10. Urjalankylän piiri, jossa oli koulu
11. Honkolan piiri, jossa oli koulu
12. Halkivahan piiri, joka sai koulun 1902
13. Kehron piiri, joka sai koulun 1904
14. Mellolan-Taipaleen piiri, jossa oli koulu

Näistä kouluista jäivät Koijärven pitäjään Saviniemen ja Matkun koulut ja Kylmäkoskelle Mellolan-Taipaleen koulu.

Myöhemmin perustettiin ja lakkautettiin kouluja seuraavasti:
Annula perustettiin 1925, lakkautettiin 1968.
Hakkila 1909, lakkautettiin 1969
Hakolahti 1949, lakkautettiin 1998
Hanhisuo 1927, lakkautettiin 1968
Harittu 1914, lakkautettiin 1968.
Honkola 1891 ja lakkautettiin 1990
Kehro 1904, lakkautettiin 1987
Kokko, joka tuli Koijärvestä kuntaliitoksessa ja lakkautettiin 1969
Koulu 1935 ja lakkautettiin 1976
Laukeela (Kirkonkylä) siirretty Urjalankylästä 1875, toimii edelleen.
Menonen 1903 ja toimii edelleen*.
Nuutajärvi 1913 kunnallisena kouluna sitä ennen yksityinen, toimii edelleen.
Puolimatka 1902, toimii edelleen*
Pynnä 1907, lakkautettiin 1968 Pynnä tuli Vesilahdesta kuntaliitoksessa.
Salmi 1939, lakkautettiin 1968
Touru 1909, lakkautettiin 1967
Urjalankylä 1896, toimii edelleen**
Vahonen 1913, lakkautettiin 1966
Välkkilä 1897, lakkautettiin 1968
Lisäksi yhteinen koulu Koijärven Tiirin koulu. Myös Kiviojalla toimi jonkin aikaa koulu. Kouluhankkeita on ollut ainakin Valajärvellä ja Leikkikankaalla.
Kotitalouskoulu 1945 aloitti Menosissa ja kierteli eri paikoissa. Se toimi viimeksi Huhdissa ja liittyi kansalaiskouluun 1959.

Kun Urjalassa juhlittiin koululaitoksen 100-vuotista taivalta 1958, kirjoitti historiikin laatija silloinen maisteri Paavo Yli-Paavola, että tämän vuosisadan alkupuolella perustettiin kansakoulu keskimäärin joka toinen vuosi ja oppivelvollisuuslain voimaantulon jälkeen vielä viisi kansakoulua ja viimeisimpänä vuonna 1949 Hakolahden koulu puoli vuosisataa ensimmäisen piirijaon hyväksymisestä. Satavuotisjuhlassa Yli-Paavola kertoi Urjalassa olevan 20 kansakoulua ja niissä oppilaita 1500.

Julkaistu Sinne tahdon mennä, Menosten koulun tarinat 1903-2003,kirjoittanut Seppo Pirhonen 2003
*Menonen ja Puolimatka lakkautettiin 2007
**Urjalankylän koulu aloitti 1897, perustamispäätös 1896.